On helppoa keskittyä toissijaisiin asioihin ja kiistellä siitä, kuka meistä on oikeassa. Näemme helposti toisen puutteet mutta unohdamme omamme. Niin yksilöinä kuin kirkkokuntinakin. Yksi Jeesuksen tunnetuimmista vertauksista käsitteli sitä, kuinka näemme rikan veljemme silmässä, mutta emme huomaa malkaa omassa silmässämme (Matt. 7:3). Tapahtuuko toisinaan näin myös hengellisen työn tekijöiden ja kirkkokuntienkin välillä? Etsimme niin kiivaasti vikoja toisistamme ja toistemme teologiasta, että se kaikkein tärkein unohtuu. Sielut joutuvat kadotukseen, kun taivaaseen matkaavat riitelevät keskenään.

Jeesuksen opetuslapset tuntuivat eksyvän samaan ansaan: Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: ”Mestari, me näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme”. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne.” (Luuk. 9:49,50). Kristuksen omien pitäisi aina pelata samaan maaliin eikä koskaan toisiaan vastaan. On totta, että meillä voi olla isojakin näkemyseroja tärkeissäkin teologisissa kysymyksissä. Ne ovat kuitenkin toissijaisia, kun katsotaan ylösnoussutta Kristusta, Hänen rakkauttansa hukkuvaa ihmiskuntaa kohtaan ja Hänen antamaansa lähetyskäskyä. Meidän tulisi ensisijaisesti aina pyrkiä siihen, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi (Joh. 3:16).

Jokainen kirkkokunta pitäköön rohkeasti kiinni omasta teologiastaan. Sen ei kuitenkaan tulisi koskaan muodostua lähetyskäskyn toteutumisen esteeksi, vaikka mahdollisimman oikea oppi onkin todella tärkeä asia. Etsiessämme täydellistä teologiaa unohdamme valitettavan usein sen, että vain Jumala ja Raamattu ovat täydellisiä eikä yhdenkään kirkkokunnan teologia tai tulkinta. Meidän ei myöskään tulisi pyrkiä houkuttelemaan ketään tietyn teologian edustajaksi vaan Kristuksen seuraajaksi. Kaikkein parhaiten onnistumme Jeesuksen lähetyskäskyn toteuttamisessa, kun teemme sen yhdessä.

Olen ollut mukana SEA:n toiminnassa vasta vähän aikaa, mutta alusta asti olen ihaillut sen tunnuslausetta Yhdessä ytimessä. Ei toisiamme vastaan. Ei toisiamme rumasti arvostellen ja kritisoiden. Ei vain kehällisten asioiden parissa puuhastellen. Rukoillaan yhdessä sitä, että jokainen meistä saisi olla ytimessä: Kristuksen kasvojen äärellä, jossa omavanhurskaus, ylpeys ja vääränlainen ylhäältä alaspäin tuleva kritiikki sulaa. Kristuksen kasvojen ääressä, jossa rakkaus muita ihmisiä kohtaan nousee tärkeimmälle sijalle. Silloin voimme olla Yhdessä ytimessä. Jumala lähetti Poikansa maailmaan, että maailma hänen kauttansa pelastuisi (Joh. 3:17). Meille on uskottu arvokkain mahdollinen tehtävä. Voimme täyttää sen, kun olemme Yhdessä ytimessä. Samalla puolella taistellen. Samaa vihollista vastaan. Ihmisten pelastamiseksi ikuisesta kadotuksesta. Sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne (Luuk. 9:50). Sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:28).                          

Jouni Lallukka
SEA:n hallituksen varajäsen ja apologiaverkoston puheenjohtaja