Suomen Evankelisen Allianssin säännöt

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Evankelinen Allianssi ry, Evangeliska Alliansen i Finland rf. Yhdistys on vapaaehtoisuuteen perustuva, itsenäinen yhteisö, joka edustaa Suomessa kansainvälistä Lausanne-liikettä (The Lausanne Movement), Maailman Evankelista Allianssia (World Evangelical Alliance, WEA) ja Euroopan Evankelista Allianssia (European Evangelical Alliance, EEA).

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa Raamatun mukaista maailmanevankelioimisen näkyä. Yhdistys antaa äänen evankeliselle kristillisyydelle sekä tarjoaa foorumin evankelioimisen ja lähetystyön asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoille. Yhdistyksen teologinen linja on määritelty ns. Lausannen julistuksessa (Lausanne Covenant, vuodelta 1974).

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • solmii ja ylläpitää kansallisia sekä kansainvälisiä yhteyksiä erityisesti ns. evankelisessa (evangelical) kristikunnassa.
  • järjestää konferensseja, muita kokouksia ja vastaavia tapahtumia sekä koulutusta.
  • perustaa verkostoja edistämään yhteistyötä yhdistyksen tarkoitukseen liittyvillä, tarpeelliseksi katsottavilla erityisalueilla.
  • osallistuu yhteiskunnassa käytävään keskusteluun ja harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää tai irtainta omaisuutta, järjestää asianmukaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä sekä kerätä järjestämissään hengellisissä tilaisuuksissa kolehteja sellaisella tavalla, ettei sitä voida pitää varsinaisena rahankeräyksenä. Yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan tarkoita voiton tai muun taloudellisen hyödyn hankkimista siihen osallisille.

3. Jäsenet

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen kokous. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä yksityisiä henkilöitä, oikeuskelpoisia kirkkoyhteisöjä ja seurakuntia, kristillisiä rekisteröityjä järjestöjä ja muita oikeuskelpoisia yhteisöjä ja säätiöitä, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Varsinaisten jäsenten lisäksi yhdistyksellä voi olla myös kannatusjäseniä, jotka hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen kannatusjäseniksi voidaan hyväksyä yksityisiä henkilöitä, oikeuskelpoisia kirkkoyhteisöjä ja seurakuntia, kristillisiä rekisteröityjä järjestöjä ja muita oikeuskelpoisia yhteisöjä ja säätiöitä. Tukijäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus mutta ei äänivaltaa.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous, erikseen kullekin jäsenryhmälle. Yhteisöjäsenillä voi olla eri maksuluokkia, jotka perustuvat yhteisön vuositulojen suuruuteen.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa kalenterivuodeksi valittu puheenjohtaja, sekä kahdeksan muuta varsinaista jäsentä (yhteensä 9) ja kolme varajäsentä. Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Erovuorossa on vuoden välein kolme hallituksen varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Erovuorossa olevat voidaan valita uudelle toimikaudelle.

Jos hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikautensa, yhdistyksen kokous valitsee hänen tilalleen uuden henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus voi kokoontua ja tehdä päätöksiä myös tietoverkossa, puhelinkokouksessa, sähköpostilla tai muuta sellaista viestintää käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksen teon aikana.

Varajäsenet kutsutaan jokaiseen hallituksen kokoukseen, ja heillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Varajäsen toimii kokouksessa täysivaltaisena hallituksen jäsenenä, jos varsinainen jäsen on esteellinen tai estynyt.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muut hallituksen määräämät henkilöt, kukin yksin.

8. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Hallitus vastaa siitä, että suljettu lippuäänestys toteutetaan luotettavasti riippumatta siitä, millä tavoin jäsenet osallistuvat kokoukseen.

Yhdistyksen henkilöjäsenellä on kokouksessa yksi ääni.

Yhteisöjäsenillä on kaksi tai kolme ääntä. Äänimäärä määräytyy viimeksi maksetun jäsenmaksun suuruuden mukaan. Jäsenmaksuluokat määritellään vuosittain syyskokouksessa. Yhteisöjäsenellä, jonka jäsenmaksu on pienempi kuin yhteisöjäsenmaksuluokkien keskimääräinen lukema, on kokouksessa kaksi ääntä. Yhteisöjäsenellä, jonka jäsenmaksu on suurempi tai yhtä suuri kuin yhteisöjäsenmaksuluokkien keskimääräinen lukema, on kokouksessa kolme ääntä.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien tai toiminnantarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
  6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
  7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja heille yksi tai kaksi varatilintarkastajaa tai varatoiminnantarkastajaa
  8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.