Kristittyjen yhteisessä Vapaus uskoa -tilaisuudessa lauantaina 29.4. juhlistettiin 100-vuotiasta Suomen uskonnonvapauslakia. Helsingin Temppeliaukion kirkossa kuultiin puheita eri kirkkokuntien edustajilta ja musiikkia Fanni Lehdolta, Jukka Leppilammelta ja Juhani Aaltoselta sekä Northwind-ylistysryhmältä. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen Evankelinen Allianssi, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ja Suomen lähetysneuvosto.
Evankelisluterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand tarkasteli puheessaan kristinuskon ja kirkon merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle.
– Suomalaista nykypäivän yhteiskuntaa olisi mahdotonta ymmärtää ilman kristinuskoa. Kristinuskon sanoma ihmisen loukkaamattomasta arvosta, vastuusta toisistamme ja vastuusta hyvästä yhteiskunnasta on vaikuttanut hyvinvointiyhteiskuntamme perustamiseen. Tällaisessa yhteiskunnassa on myös oltava valinnanvapaus, vapaus uskoa ja olla uskomatta.
Ortodoksisen kirkon isä Heikki Huttunen nosti esille toisena puolena, että uskonnonvapauden juuret voidaan myös nähdä siinä protestissa, joka Euroopan maissa on Ranskan vallankumouksesta lähtien noussut kristillisen kirkon ja valtion läheistä liittoa kohtaan. Tätä protestia on edelleen nähtävissä yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaikka uskontotilanne on muuttunut huomattavasti.
– Eurooppaan on tullut maailmanuskontoja, jotka eivät ennen olleet niin näkyvästi läsnä. Emme enää ole enemmistö vaan vähemmistö. Tilanteeseen liittyy myös mahdollisuuksia. Usko on aina haaste ulos minun ympyröistäni johonkin suurempaan. Tähän haasteeseen kuuluu se, että näemme kaikissa ihmisissä Kristuksen kasvot ja näin ymmärrämme, mitä ovat ihmisoikeudet ja ihmisen vapaus uskoa.
Metodistikirkon pastori Marjan Roayaii muistutti, että uskonnonvapaus, joka on Suomessa arkipäivää, on monissa maissa vain unelma.
– Useimmissa Aasian maissa uskonnonvapaus on virallisesti vahvistettu laissa, mutta sen käytäntöönpano vaihtelee. Uskonnollisesti motivoitua väkivaltaa voivat harjoittaa järjestelmällisesti hallitus, perheet tai tietyn yhteisön jäsenet. Kristityt ovat maailman vainotuin ryhmä. Demokraattisten yhteiskuntien velvollisuus on uhrien tukeminen kaikin mahdollisin tavoin ja tietoisuuden lisääminen uskonnonvapauden loukkauksista. Uskonnonvapauden puolustaminen on kaikkien velvollisuus, erityisesti niiden kristittyjen, jotka haluavat toimia myönteisessä yhteiskuntaa muuttavassa roolissa ja olla valona ja suolana.
Äänitteen tilaisuudesta voit kuunnella Radio Patmoksen ohjelma-arkistosta.
